Lippukunnat Maskun Hemmingin pojat ja Maskun Hemmingin tyttäret perustettiin 24.6.1950. Alussa partiotoimintaa oli pojilla Kirkonseudulla ja Niemenkulmalla ja tytöillä Seikelässä ja Kirkonseudulla. Vartioita oli yhteensä neljä, kaksi pojilla ja kaksi tytöillä. Lippukunnissa oli yhteensä jäseniä runsas kolmekymmentä. Partiotoiminnan taustayhteisöjä olivat raittiusyhdistys Taisto III ja Maskun seurakunta. MHP:n toimintaa haittasi vuodesta 1953 alkaen kolon puute, kun vartiolaiset joutuivat luopumaan Niemenkulman koululla olleista tiloista. MHP sai vanhempainneuvoston avustuksella vanhan kolonsa takaisin vuonna 1958. Vuonna 1955 MHP:ssä aloitettiin meripartiotoiminta. Lokki-nimisen venekunnan pojista tuli meripartiolaisia, ja myös muut Niemenkulman poikavartiot osallistuivat veneilyyn.
60-lukuun mennessä MHP:n jäsenmäärä oli vakiintunut reiluun kahteenkymmeneen. MHT:n jäsenmäärä vaihteli paljon vuosittain. Vartioita MHP:llä oli kolme Niemenkulmalla. Kirkonkylältä MHP:n toiminta oli sammunut vuonna 1952. MHT:hen kuului kolme vartiota, kaksi Niemenkulmalla ja yksi Seikelässä. MHT:hen perustettiin Niemenkulmalle myös tonttuparvi vartioikäisiä nuoremmille tytöille ja tarpojaryhmä vartioikäisiä vanhemmille tytöille. Kirkonseudulla MHT:n toiminta oli loppunut vuonna 1953. Vuonna 1960 lippukuntien taustayhteisöksi jäi yksin Maskun seurakunta lippukuntien irtisanouduttua Raittiuden Ystävät ry:stä. Vaikka lippukunnat toimivat itsenäisesti, olivat ne jatkuvasti yhteistyössä järjestäen erilaisia yhteisiä tapahtumia. Ensimmäisen omin voimin toteutetun leirin lippukunnat järjestivät vuonna 1961 Lemun Lehmäkarissa. Vuonna 1966 MHP:n meritoiminta sai lisäpontta, kun lippukunta sai talkootöin valmiiksi kaksi optimistijollaa. Oman lipun pojat saivat valmiiksi vuonna 1967. Samana vuonna MHP:n partiotoiminta jatkui myös Kirkonseudulla. Vuonna 1968 Kirkonseudulla aloitti myös yksi tyttövartio, ja jo seuraavana vuonna sinne perustettiin tonttuparvi. Myös ensimmäisen oman yhteisen talvileirin lippukunnat järjestivät vuonna 1968.
70-luvun alkuun mennessä MHT:ssä oli jo viisi vartiota ja yksi tonttuparvi. Jäseniä oli yhteensä 42. MHP:hen kuului yhteensä viisi vartiota, kaksi Kirkonseudulla ja kolme Niemenkulmalla. Molempia lippukuntia vaivasi krooninen johtajapula. MHP:n jäsenpula oli pahimmillaan Niemenkulmalla. Vuonna 1971 MHP muutti vanhalta kololtaan Niemenkulmalla uusiin tiloihin, jotka oli antanut lippukunnan käyttöön maanviljelijä Syväsalo. Vuonna 1973 MHP:n toimintaa laajennettiin Kirkonseudulla yhdellä kolkkapoikaryhmällä, johon pääsivät osallistumaan vartioikää nuoremmat pojat. Kolkkapoikien ja tonttutyttöjen mukaan ottamisesta alkanut lippukuntien jäsenmäärän kasvu kesti koko 1970-luvun. Jäsenmäärä jopa kolminkertaistui vuosikymmenen aikana. 1978 valmistuivat talkoovoimin Niemenkulman vanhalta kyläkoululta tilat lippukuntien käyttöön.
Vuonna 1980 perustettiin lippukuntien toimintaa tukemaan Maskun Partiolaisten Tuki ry. Yhdistyksen antama tuki partiotoiminnalle lisäsi huomattavasti lippukuntien toimintaedellytyksiä. Suurin osa rahallisesta tuesta tuli edelleen Maskun kunnalta ja Maskun seurakunnalta, mutta enää ei partiojohtajien tarvinnut huolehtia toiminnan rahoittamisesta. Ennen Tuki ry:tä rahaa oli kerätty omatoimisesti mm. pitämällä myyjäisiä, muonittamalla eri tapahtumissa ja myymällä joulukortteja. Vuonna 1980 tytöt saivat valmiiksi oman lipun, josta oli tehty luonnos jo vuonna 1967. 1980-luvun toimintaa haittasi puute kokoustiloista lippukuntien jäsenmäärien kasvaessa tasaisesti. Niemenkulman kolo menetettiin vuonna 1985, ja seurakuntatalon tilat kirkolla olivat käyneet todella ahtaiksi. Niemenkulman tilanne parani jo vuonna 1986, kun Niemenkulman vanha koulu remontoitiin kunnan kerhotiloiksi. Lippukuntien varastotilan puute helpottui vuonna 1987, kun seurakunta antoi tavaroiden säilyttämistä varten tilaa seurakunnan uuden virastotalon ullakolta. Lopullinen ratkaisu kokoustilaongelmiin tuli vuonna 1989, kun seurakunta lahjoitti lippukuntien käyttöön vanhalta seurakuntatalolta huoneen koloksi. Kolon lisäksi Kirkonseudun partiolaiset saivat kokoontua myös muissa vanhan seurakuntatalon huoneissa ja uudella seurakuntatalolla kerhohuoneessa. Retki- ja leirivarusteet sijoitettiin seurakunnan virastotalon kellariin. MHP:n ja MHT:n retkielämä helpottui vuonna 1982, kun Rauma-Repolalta saatiin Nousiaisten Henrikin lippukunnan kanssa yhteiskäyttöön Nousiaisten Saksalassa sijaitseva vanha tukkikämppä maastoineen. Vuonna 1991 maskulaiset saivat hankittua kämpän kokonaan itselleen. Vuonna 1984 retkiperinteeseen tuli lisää vaihtelua, kun Maskun ja Lemu-Askaisten seurakuntien leirikeskus Mannerlahti annettiin myös partiolaisten käyttöön. Asia helpotti erityisesti sudenpentujen retkien järjestämistä. 1980-luvulla virisi uudelleen innostus meripartiointiin Maskun Partiolaisten Tuki ry:n lahjoitettua lippukuntien käyttöön neljä partiolaisten talkootöin valmistamaa Vikla-kevytvenettä.
1990-luvulla Maskun partiotoiminnassa jatkettiin vanhoja perinteitä eikä vuosikymmenen aikana tehty uusia merkittäviä hankintoja tai muutoksia toimintaan. Vartiot kokoontuivat Niemenkulman vanhalla koululla ja vanhalla seurakuntatalolla. Kesäleiritoiminta keskittyi pääsääntöisesti Rymättylän Häviluotoon, jonne lippukunnat suuntasivat vuosikymmenen aikana kuusi kertaa. Talvileirit kuihtuivat vähäisen osanottajamäärän vuoksi retkiksi. Osasyynä vähäiseen innostukseen olivat myös leudot talvet. Retkitoimintaa vartiot ja lippukunnat harrastivat niin Nousiaisten Saksalassa kuin Maskun Niemelässäkin.